Suurin osa suomalaisista käynnistää päivänsä kupillisella tai kahdella kahvia. Ennen kahvikuppia ei juuri ole tarvetta rupatella tai tehdään mitään erikoista. Kahvin jälkeen vasta on mahdollista aloittaa kommunikointi sekä työt. Eikä se oikeastaan ole ihme, sillä kahvilla on lukuisia vaikutuksia terveyteen sekä yleiseen toimintakykyyn. Kahvin alkuperästä on useampaa eri tietoa, mutta vahvimmat veikkaukset vievät Etiopiaan tai Jemeniin. Eurooppaan kahvi rantautui 1600-luvulla ja on ollut siitä lähtien iso osa meidänkin kulttuuriamme. Kahvi sisältää muun muassa kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Energiaa siinä ei itsessään ole, ellei sitä lisää sokerin, maidon tai kerman muodossa.
Suomalaiset hönivät kahvia runsaammin kuin muun maalaiset, sillä meillä päivässä ryystetään viisi kupillista. Oli sitten oma kahvikaveri tai se nautitaan itsekseen, on monelle kahvi tärkeä osa arkea ja sillä on myös terveysvaikutuksia. Toki se kuuluu meillä lisäksi sosiaalisiin käytöstapoihin. Silti suurin syy nauttia kahvia on varmasti sen piristävä vaikutus. Vaikutus saadaan kofeiinista ja riittävä kofeiinipitoisuus saadaan jo parilla kupillisella. On tutkittu, että kofeiini auttaa väsymykseen esimerkiksi aamulla heräämisen jälkeen tai jos töiden vuoksi joutuu valvomaan pidempään. Kofeiinilla on myös vaikutusta tarkkuuteen ajaessa. Piristävä vaikutus kestää muutaman tunnin ajan.
Dementiaa ja kolesterolia vastaan
Kahvin vaikutukset eivät jää vain piristävään tai sosiaaliseen vaikutukseen, vaan sillä on aidosti oikeita terveysvaikutuksiakin. Kahvin on todettu parantavan lähimuistia ja pienentävän riskiä sairastua dementiaan tai jopa Parkinsonin ja Alzheimerin tautiin. Lisäksi kahviöljyn sisältämien diterpeenien, kafestolin ja kahveolin, on todettu lisäävän veren kokonais- ja LDL-kolesterolia sekä triglyseridejä. Sen vaikutukset kolesterolitasoihin ovat kuitenkin lyhytaikaisia.
Yleisesti kahvinjuojilla havaitaan vähemmän sydän- ja verisuontitauteja, mutta kahvin valmistustapa vaikuttaa huomattavan paljon. Tutkimusten mukaan suodatinkahvi on muita terveellisempää. Suodatinpaperiin jäävät kahvin kolesterolia kohottavat aineet. Paljon espresso-, kapseli- tai pressopannukahveja päivässä juovilla tämä voi aiheuttaa haitallisen LDL-kolesterolin nousuun. Kuppi suodattamatonta kahvia sisältää huomattavan määrän kolesterolitasoa lisääviä aineita. Ylipäätään vaaleapaahtoinen suodatinkahvi on kaikista terveellisintä. Vaaleapaahtoista kahvia on käsitelty tummapaahtoista vähemmän. Näin antioksidantit säilyvät paremmin.
Kahvin hyödyllisten terveysvaikutusten taustalla väitetään olevan sen sisältämien erilaisten bioaktiivisten aineosien antioksidatiiviset, anti-inflammatoriset ja antikarsinogeeniset vaikutukset.
Oman maun mukaan
Kaiken kaikkiaan kahvi on turvallinen ja hyödyllinen nautintoaine. Kahvista saa parhaan, terveyttä edistävän vaikutuksen viidellä tai kuudella kahvikupillisella. Kahvilla on joitain lieviä haittavaikutuksia, kuten se, että kahvikaveri voi kärsiä hetkellisestä verenpaineen noususta. Se kuitenkin laskee parin tunnin kuluessa. Nautitun kahvin määrän ja verenpainetason välillä ei ole yhteyttä. Joskus kahvin hapokkuus voi ärsyttää vatsaa tai suolta entisestään. Tämä johtuu siitä, että kofeiini lisää mahahapon eritystä. Suoli saattaa toimia normaalia tehokkaammin ja nopeammin. Kahvin vieroitusoireina voi olla esimerkiksi päänsärky.
Liiallisen kahvin juonti on yksilöllistä. Liikaa kahvia nauttineet voivat kokea muun muassa käsien tärinää, huono oloa ja sydämen tykytyksiä. Oireet ovat kuitenkin tilapäisiä. Jotkut voivat myös kärsiä kahvin aiheuttamista unihäiriöistä ja osa ei. Kahvin vaikutus on kiinni pitkälti geeneistä. Ravitsemusterapeutin mukaan kofeiinille yliherkät saavat saada kahvista helposti paniikkikohtauksenomaisia oireita, kuten sydämentykytystä ja hermostuneisuuden tunnetta. Toisilla kahvi säilyy elimistössä pitkään, kun taas toisilla se etenee nopeammin elimistössä. Alle 15-vuotiaille ei suositella kofeiinipitoisia juomia lainkaan edellä mainituista syistä.
Aikuisten päivittäiseen käyttöön kahvi sen sijaan soveltuu hyvin. Jokainen kahvikaveri osaa itse arvioida sopivan käyttömäärän ja ajoituksen toivottujen vaikutusten sekä toisaalta mahdollisten haitallisten oireiden perusteella.
Lähteet: Iltalehti, Iltasanomat, Kotiliesi, Sydänliitto, Terveyskirjasto
