Kahvilajit ja eri jauhatukset

Jokainen kahvisato maistuu erilaiselta. Makuun vaikuttavat niin kasvuilmasto, maaperä kuin kahvipapujen käsittelytapakin. Samalla kasvualueella kasvaneilla kahvipavuilla on juuri sille alueelle ominaiset vivahteensa. Kahvivuodet eivät suinkaan ole samanlaisia aina, vaan joka vuosilla on niilläkin omat piirteensä. Osa vuosista voi olla erityisen onnistuneita, ja toiset taas huonoja. Kahvi vaatii kasvaakseen trooppista lämpöä. Lisäksi vaaditaan runsaita sateita. Kasvupaikka on usein korkealla, usein 600-1600 metrin korkeudella merenpinnasta.

Arabica ja Robusta

Yleisimmät kahvilajit ovat nimeltään Coffea Arabica ja Coffea Canephora eli tuttavallisesti arabica ja robusta. Tunnettuja kahvintuottajamaita ovat esimerkiksi Brasilia, Kolumbia ja Kenia. Etiopiaa pidetään kahvin syntymaana. Kaupallisesti tuotetuista kahveista noin 65 prosenttia on arabicaa ja loput robustaa. Arabica-kahvin tunnistaa pehmeästä mausta ja värikkäämmistä vivahteista. Arabica ei ole helppokasvuinen, vaan se on vaativa kosteuden, maaperän ja auringon suhteen.  Onnistuneen sadon edellytyksenä on 15-24 asteen tasainen lämpötila. Robusta on kasvultaan kestävämpää, eikä niin vaativa kuin arabica. Robustan maku on karvaampi ja maku on hyvin vahva. Robustaa käytetäänkin usein espressoissa. Robustassa on kaksinkertainen määrä kofeiinia ja se on edullisempi, johtuen siitä, että sitä on helpompi kasvattaa.

Jauhatus

Mitä hienommaksi jauheeksi kahvipavut on jauhettu, sitä nopeammin kahvia saa uutettua. Tämä perustuu siihen, että hienoksi jauhetuissa pavuissa on tällöin suurempi pinta-ala, joka puolestaan joutuu kosketuksiin veden kanssa kahvia valmistettaessa. Näin ollen kahvin maku liukenee veteen nopeammin.

Espresso

Esprsessojauhatuksessa yksittäisen rakeen koko on noin 0,2 millimetriä. Espressokahvia tehdessä kahvin valmistus perustuu paineeseen. Kuuma vesi viedään paineella espressokoneessa kahvijauheen läpi joko pannuun tai suoraan kuppiin. Uuttamisaika on lyhyt, ja siksi kahvin jauhatuksen pitää olla hyvin hienoa. Espressojauhettua kahvia voi käyttää esimerkiksi cappuccinon valmistukseen.

Mokkapannu

Mokkapannu eli mutteripannujauhatuksessa rakeen koko on 0,2-0,38 millimetriä. Kuten espressokin, mokkapannussa kahvi valmistetaan paineella. Mokkapannussa on kuitenkin espressokonetta huomattavasti matalampi. Mokkapannu toimii siten, että vesi laitetaan pannun alaosaan, josta se veden kiehuessa nousee pannun yläosaan ja kulkee kahvijauheen läpi. Myös tällä menetelmällä kahvin valmistusaika on lyhyt, joten jauhatuskin on hienoa.

Aeropress

Aeropressillä kahvia valmistetaan paineella siten, että vesi ja kahvi laitetaan sylinteriin, johon luodaan paine mäntää painamalla. Kahvia voidaan tehdä eri vahvuisena riippuen jauheen määrästä ja karkeudesta. Kahvia voi tehdä sekä suodatinjauhatuksella olevasta että espressojauhatuksella olevasta jauheesta.

Suodatinjauhatus

Tavallisella kahvinkeittimellä kahvia valmistettaessa kahvi valmistuu melko hitaasti. Näin ollen suodatinjauhettu kahvi on keskikarkeaa, jotta kahvista ei tulisi liian kitkerää. Suodatinkahvi on yleisin Suomen kahvijuomista. Suodatinkahvin makua voi parantaa käyttämällä aina erillistä puhdasta astiaa veden kaatamiseksi kahvinkeittimen vesisäiliöön.

Pressojauhatus

Pressopannulla kahvia tehdessä kahvijauhe on veden seassa. Tällöin uuttamisaika on melko pitkä ja näin ollen jauhatuskin on kaikkein karkeinta. Samaa jauhatusta voi käyttää kahvin keittämiseen kahvipannussa nuotion päällä. Pressopannussa kahvijauhe jää pannun pohjalle, kun pannun siivilä painetaan pohjaan.

Kahvin hyödyt

Kahvia juodaan usein kofeiinin takia, koska se piristää. Monet yö- ja vuorotyöläiset selviävät paremmin työvuoroistaan kahvin avulla. Väsyneet ja suorituspaineiden alla taistelevat saavat lisää virtaa kahvista. Kahvin uskotaan myös parantavan muistia.

Haitat

Kofeiini voi aiheuttaa joillekin sydämentykytystä, vatsavaivoja ja jopa unettomuutta. Useimmiten kahvista ei juurikaan aiheudu haittaa. Kannattaa kuitenkin jättää kahvin juominen aamuun ja aamupäivään, jos haluaa suojella yöuniaan. Mikäli kahvia juo vain satunnaisesti, voi oireet samoin kuin piristävä vaikutus tuntua voimakkaampina. Elimistö tottuu helposti kofeiiniin, joten säännöllisesti kahvia juova ei välttämättä koe kahvia piristävänä vaan enemmänkin tapana.