Suomalaiset juovat jo näin 2020-luvulla paljonkin erilaisia kahveja. Enää ei ole kyse pelkästään suodatinkahvista, ja vaaleasta kahvista, vaan suomalaiset ovat oppineet juomaan myös tummempaa paahtoa sekä makukahveja, mutta mikä on ollut tämän muutoksen takana? Samanlainen muutos on tapahtunut monella muullakin alalla ja suomalaisista on tullut enemmän kiinnostuneita, ja uusista asioista kokeilevia innokkaita eurooppalaisia, aivan kuten live casino on noussut yhdeksi aikuisten suomalaisten vapaa-ajan trendeiksi – ja mikäs siinä kotona tai kahvilassa kahvia nauttiessa on istua ja pelata suosikkipeliään. Olemme kahvinjuonnin maailmanmestareita ja 91 % suomalaisista juo kahvia vähintään kerran päivässä.

Suomalaiset kahvilat

Suomalainen toptaste.fi kyseli tuossa taannoin suomalaisilta, mikä on Suomen paras kahvila. Äänestyksen 2022 tulos antoi voittajaksi Ekbergin kahvilan. Ekberg sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Bulevardilla. Se on kahvila, leipomo, konditoria ja myymälä samassa pakkauksessa kuin Ekberg-Extra juhlatila. Ekbergillä on myös catering-palvelut. Kahvilan omiin tuotevalikoimiin kuuluvat niin perinteiset kuin uudet kahvilatuotteet sekä kausittain vaihtelevat tuotteet. Kahvila Ekberg on toiminut vuodesta 1852, tarjolla on sekä brunssia että lounasta buffettina. Ekbergin omat kotisivut nostavat esille käsin tekemisen, laadun ja ammattitaidon sekä intohimon koko kahvilan takana. Ammattilaiset käyvät jatkuvasti koulutuksissa ja siksi Ekberg jatkaa edelleen kahvilatoimintaansa aivan Helsingin sydämessä.

Samaisen kyselyn toiseksi sijoittunut kahvila löytyy Tampereelta. Tallipihan Kahvila on uniikki ja idyllinen kahvila aivan Tampereen keskustan kupeessa Finlaysonin alueella sijaitsevalla Tallipihalla. Tallipihan Kahvila on yksi Tampereen vanhimmista kahviloista. Tämänkin kahvilan sijoittuminen aivan kärkeen kyselyssä tuntuu perustuva pitkälle perinteelle ja laadukkaalle tuotteelle. Tallipihan kahvilassa asiakkaalle on tarjolla lounaskeittoja, rustiikkisia talon omia salaatteja sekä totta kai laaja valikoima herkullisia piirakoita ja kakkuja, sekä kahvilassa itse tehtyjä korvapuusteja. Tallipihan kahvilarakennus on suojeltu ja alun perin rakennettu asuinkäyttöön. Se sijaitsee   Tallipihalla, joka on aikanaan ollut Finlaysonin puuvillatehtaan patruunan Wilhelm von Nottbeckin asuinpalatsin talouspiha. Kahvilarakennus itsessään on vanha patruunan hevoskuskin talo. Kahvilarakennus on kunnostettu vanhaa kunnioittaen sekä sisältä että ulkoa. Sisätilat kokivat viimeksi uudistuksen vuoden 2019 alussa kahvilan omistajan vaihduttua. Remontin myötä kahvilan tiloja selkeytettiin ja tilat jaettiin siniseen saliin, keltaiseen saliin sekä suosittuun punaiseen saliin eli kabinettiin.

Suomalaisten kahvinjuonti

Siinä missä edellä mainitun kyselyn voittosijat menivät perinteikkäille kahviloille, on suomalaisten kahvinjuonti oikeasti vuosien ja vuosikymmenten aikana muuttunut. Se miksi Suomessa juodaan niin paljon kahvia, on jopa pieni mysteeri- sillä yhä vielä tänäkin päivänä Suomessa juodaan asukasta kohden todella paljon enemmän kahvia kuin muualla Euroopassa.

Vuoden 2020 tilastojen mukaan suomalaiset nauttivat vuonna 2019 paahdettua kahvia edellisvuoden tapaan 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden. Kahvin asema ruokakulttuurissamme on kiistaton. Suosituinta on edelleen vaaleapaahtoinen aromikas suodatinkahvi, mutta kahvikulttuuri on monipuolistunut uusien tuotteiden myötä, ja koteihin on ostettu sekä erilaisia kahvikoneita, että kahvikapseleita. Tummapaahtoisten kahvien osuus kulutuksesta on noin 25 prosenttia. Viime vuosina muun muassa luomukahvit sekä erilaiset erikoissekoitukset ja alkuperämaakahvit ovat kiinnostaneet kuluttajia sekä monipuolistaneet suomalaista kahvitarjontaa.

Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen teettämän nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa 18–30-vuotiaista juo kahvia päivittäin. Vastaajista 35 % juo päivittäin vähintään kolme mukillista kahvia ja 72 % arvioi, että kahvinjuonti pysyy jatkossa ennallaan ja 15 %, että se lisääntyy. Kahvi kuuluu kiinteästi yhdessäoloon läheisten ja ystävien kanssa niin arkena kuin juhlapäivinäkin. Ei siis ole ihme, että suomalaisen kahvin mainostamisessakin yksi lähtökohta on kahvin nauttiminen vierasjuomana ja ystävien kohtaamisessa – aivan kuten muuallakin maailmassa, Suomessa vain kahvin käyttö vieraiden tapaamisen yhteydessä on kärjistyneempää kuin muualla maailmassa, missä tarjolla voi olla esimerkiksi vettä ja erilaisia mehuja, eikä lainkaan kahvia, mikä taas on suomalaisen kokouksen ja tapaamisen yleisin juoma.

Tilastofakta on myös se, että suomalainen kahvi on edullisempaa kuin monen muun Euroopan maan kahvit, esimerkiksi keskimääräisen suomalaisen kahvikupin seitsemän grammaa jauhettua kahvia maksoi muutama vuosi puolet siitä mitä hinta oli Englannissa tai Italiassa – kylläkin aivan viime vuosina hintaerot ovat pienentyneet ja suomalainen kahvi alkaa olla samoissa hinnoissa kuin muualla Euroopassa, mutta samalla valikoima on huimasti laajentunut, joka osaltaan selittä hintojen nousua.

Suomalaiset kahvisuosikit

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi vuonna 2019 kaksi prosenttia 11,5 miljoonaan kiloon. Vakiintuneet tuontimaat ovat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa. Paahdetun kahvin vienti puolestaan väheni kaksi prosenttia 7,5 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui Baltian maihin. Suomeen tuotiin vuonna 2019 pikakahvia noin 1,3 miljoonaa kiloa eli vajaa kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Raakakahvia tuotiin 75 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin edelleen Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Suomalaisten nuorempien aikuisten kahvin valintaan vaikuttavat pääasiassa maku, positiivinen tuotekokemus ja kahvin paahtoaste – paljon ovat vaikuttaneet myös ulkomaanmatkat ja erilaiset suoratoistokanavien ohjelmat. Suosituimpia kahveja ovat yhä vaalea- ja tummapaahtoiset suodatinkahvit, mutta nuoret aikuiset nauttivat mielellään myös espressoa tai espressopohjaisia maitokahvijuomia kuten lattea ja cappuccinoa. Kahvikulttuuriin kuuluvat myös pikakahvi ja valmiit kahvijuomat. Valmiiden kahvijuomien ja varsinkin kahvikapseleiden mukana suomalaiset ovat totutelleet myös erilaisiin kahvimakuihin ja sekoituksiin, vähän samalla tavalla kuin drinkkien suhteen ravintolamaailmassa.

Tulevaisuuden suomalainen kahvinjuonti

Paljon puhutaan kahvinkin parissa vastuullisuudesta. Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen vastaajista noin puolet kertoo miettivänsä kahvin ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä kahviin liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä. Lähes puolet kokee huonoa omaatuntoa siitä, että kahvia päätyy viemäriin. Jopa 26 % vastaajista kertoo, että näin käy usein. 70 % nuorista aikuisista luottaa kahvivalmistajiin ja -merkkeihin vastuullisten toimintatapojen osalta. Tämä kertoo, että kahvitoimijoiden vastuullisuustyöllä on merkitystä ja kirittää alan toimijoita edelleen kestävän kehityksen mukaisiin käytäntöihin.

Kahvi ja digiharrastukset

On hyvä muistaa, että kylmä, raikas vesi on hyvän kahvin perusedellytys, mutta valmistusmenetelmissä riittää valinnanvaraa. Kahvin voi valmistaa kahvinkeittimessä, kahvipannussa, pressopannussa tai kattilassa. Muistathan aina varmistaa, että valmistusastia on puhdas. Jos kylmää vettä ei ole saatavilla, niin kyllä se kahvi onnistuu siitäkin vedestä mitä on saatavilla.

Jos kahvin kanssa tarjoillaan sekä suolaista että makeaa, paras valinta juomaksi on keskipaahtoinen kahvi (paahtoaste 3-4), joka tukee parhaiten erilaisia makuja. Kesän kahvitteluhetkiin saa vaihtelua, kun kahvin valmistaa välillä vaaleammasta ja välillä tummemmasta kahvista. Nykyään tavallisessa lähikaupassakin on tarjolla eri paahtoasteisia kahveja aivan sieltä suomalaisten suosikista 2 asteisesta aina tummaan 5 asteen tummuuteen. Suomalaisen joka on tottunut juomaan vaaleaa kahvia, esimerkiksi Juhlamokan peruskahvia, joka on paahtoasteellaan kakkosta, voi olla liikaa yrittää juoda suoraan tumma paahteista espressoa, jota todellakaan ei juoda suomalaisista kahvikupeista – siinä onkin yksi syy, miksi esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa juodaan määrällisesti vähemmän kahvia litroissa, mutta kupeissa kuitenkin enemmän – Välimeren maissa juotu kahvi on yleensä vahvempaa kuin Suomessa, ja siksi sieltä on tullut meille myös näitä erilaisia kahvitrendejä, joissa kahviin on sekoitettu niin kermaa, höyrytettyä maitoa ja vaikka mitä erikoisempia makuja.

Suomalaiset ovat digitaalisen maailman kautta oppineet paljon erilaisista kahveista, sekä kahvin käytöstä myös leivonnassa ja ruoanlaitossa – kahvin eri mahdollisuudet ovat tulleet aivan uudella tavalla esille, ja varsinkin nuoremmat sukupolvet ovatkin ottaneet nämä uudet vaihtoehdot innolla vastaan.