Kahvi on ollut vuosikymmeniä suomalaisen seurustelujuomien ykkönen. Siinä missä muualla Euroopassa, varsinkin etelässä, on seurustelujuomana ollut viini ja sen eri variaatiot, on Suomessa ollut ensin pannukahvi ja sittemmin suodatinkahvi seurustelujuomien ykkönen. Mutta samalla tavalla, kun kaikissa muussakin elämän osa-alueissa ovat muutoksen tuulet ollaan käynnissä, niin myös suomalaisten seurustelujuomat ovat laajentaneet valikoimiaan lähes yhtä paljon kuin kolikkopelit ovat laajentaneet pelivalikoimia aikuisten onnenpelien maailmoissa. Katsotaan tarkemmin, miten suomalaiset ja eurooppalaiset viettävät yhteistä aikaa vapaa-aikanaan ja työajan palavereissa.

Työpalaverit

Työpalavereissa on viimeisten muutaman vuoden aikana tapahtunut todella suuri muutos. Muutos tuli työelämän ulkopuolelta ja maailmanlaajuinen terveystilanne muutti niin työaikakäsitteen, kuin myös työpaikka käsitteen sekä palaverit. Sadat tuhannet työntekijät eivät ole vuosiin istuneet nyt enää työkavereiden kanssa kahvitauolla tai työtauolla yhteisessä taukotilassa, vaan nyt tilana on ollut se oman kodin tai oman etätyöpisteet tarjoavat mahdollisuudet. Mutta työpaikkojenkin palavereiden on kahvin ja veden ohelle nykyään tulleet myös erilaiset muut juomat, ja kahvissakin on entistä enemmän valikoimaa, kiitos työpaikoille tulleiden erilaisten kahviautomaattien, joiden valikoissa on oikeasti juotavia kahvijuomia, eikä kuten vielä 90-luvun automaateissa – jotka olivat kaikkea muuta kuin hyviä juomia tarjoavia kuumien juomien automaatteja.

Kotona työpalaverit suoritetaan erilaisten suoratoistotekniikoiden kuten teamsin välityksellä, ja samalla tekniikalla myös nettikasinoiden kolikkopelit ja livekasinopelit ovat tulleet entistä lähemmäksi aikuisia pelaajia – suoratoiston mahdollisuudet on nähty nyt jo vuosien ajalta mm. YouTuben ja uutena TikTokin kautta, mutta myös kasinoiden pelastajiksi sanottujen livekasinopelien kautta.

Etätyöt mullistivat työelämän

USA:ssa etätyöt mullistivat työelämän lisäksi myös koko asuntomarkkinan. Monet isot työpaikat eivät ole kutsuneet tai velvoittaneet työntekijöitään palaamaan toimistoille, vaan on käynyt niin, että isot toimistotalot ovat kääntyneet aivan uudenlaisiksi (kalliiksi) keskusta asumiseksi – tai ovat tekemässä sitä parasta aikaa. Monet USA:n isojen miljoonakaupunkien keskustat ovat nimittäin hiljentyneet huomattavasti ja samalla tuhansia pieniä liikkeitä kuten kahviloita, vaateliikkeitä ja ravintoloita on sulkeutunut – koska asiakkaat eivät ole palanneet keskustoihin – USA:ssa onkin menossa iso keskustakriisi, kunnes näiden isojen toimistotalojen sisätilat ovat muutettu asuintiloiksi ja niihin on saatu uudet asukkaat. Suomessakin tätä vastaavaa on ollut nähtävillä, mutta ei siinä mittakaavassa kuin USA:ssa. Yksi iso syy on se, että Suomessa ei ole isoja miljoonakaupunkeja eikä siten miljoonia ihmisiä, jotka jo vuosia olivat kaivanneet mahdollisuutta lopettaa tuntien työmatkat päivittäin – nyt kun se toteutui, on maassa käymässä valtava palveluiden uudelleen järjestely, joka tulee uudistamaa myös amerikkalaisen lounas-, kahvila-, ja ravintolaelämän täydellisesti.

Suomessa etätyöt lisäsivät myös palveluita – mutta lähinnä kuljetuspalveluita. Uudet palvelut mahdollistavat vaikka vain cappuchinon tilaamisen kotiin croissantin kanssa, mutta Suomessa et voi kuitenkaan tilata esimerkiksi punaviiniä kotiin ravintolasta, tai edes Alkosta – voit tilata sen kyllä Alkosta noudettavaksi, mutta et toimitettuna kotiin….

Seurustelu 2020-luvulla

Tämän kaiken muutoksen ohessa myös seurusteleminen on muuttunut valtavasti. Suurin syy muutokselle on digitalisaatio ja sen kautta markkinoille tulleet aivan uudet palvelut, joissa jo virtuaalisesti voidaan tutustua toiseen ihmiseen näkemättä ja tapaamatta tätä oikeasti – ja näitä erilaisia seurusteluun tai parinmuodostamiseen ohjaavia palveluita on kymmeniä. Se tarkoittaa, että osa niistä vanhanaikaisista tavoista käydä ensimmäistä kertaa yhdessä kahvilla ovat muuttuneet jo paljon syvemmiksi tapaamisiksi, joita ennen sosiaalisen median kanavissa tai muissa sovelluksissa on keskusteltu mahdollisen parisuhteen perusasioista, mistä toinen pitää ja mistä ei… mutta kahvilassa tapaaminen on vieläkin hyvä ja yleensä ensisijainen tapaamispaikka, se vain, että kahvin sijasta voidaan juoda, vaikka smoothie tai joku kaurajuoma.

Kahvi vai viini seurustelujuomana

Jos seurustelujuomaa lähtee valikoimaan terveysnäkökulmien perusteella, niin kaikista valinnan mahdollisuuksista varmasti löytyy jotain hyvää sanomista. On sitten kyseessä kahvi, viini, tee tai vaikkapa se smoothie, ja vaikka kahvi sinällään on hyvä vaihtoehto, mutta jos siihen lisää esimerkiksi liikaa sokeria, ei se välttämättä ole enää kovinkaan hyvä vaihtoehto. Ja vaikka punaviinillä on todettu olevan hyviä terveysvaikutuksia, ei sitä voi juoda paria lasillista ruokatauolla ja sitten ajaa takaisin töihin. Esimerkiksi viini seurustelujuomana ei ole humalahakuinen juoma, mutta jos ystävän kanssa illan aikana pullon tai kaksi sitä nauttii, on todennäköistä, että illan päätteeksi molemmat ovat kevyesti humalassa ja seurustelutilanteesta on tullut täysin erilainen, kuin jos olisi pitäydytty vaikkapa vain erilaisissa kahvijuomissa. Viiniä nautitaan ruoka- ja seurustelujuomana. Viininmaistelu on harrastusmuotoista viinin maun, tuoksun ja ulkonäön arviointia, ja silloinkin pääosa saattaa olla toisiin ihmisiin tutustuminen ja viinit ovat vain väline, jolla se mahdollisuus aikaansaadaan.

Entä jos kahvin sijasta valikoituukin seurustelujuomaksi olut? Omassa muistossa on historiasta työmatka Englantiin, jolloin keskellä päivä lähdettiin porukalla lounaalle. Lounaspaikaksi paljastui paikallinen pub, ruoaksi englantilaiset kolmioleivät ja ruokajuomaksi olut – kahvia ei ollut edes tarjolla koko paikassa, teetä kylläkin. Ja pari oluen ja leipien jälkeen palattiin normaalisti toimistolle – kyllähän sekin siis seurustelusta meni. Olut on kuitenkin Suomessakin ollut seurustelujuomana jo sieltä 1800-luvulta lähtien, mutta Englannissa ja Keski-Euroopassa paljon sitä aiemmin, aivan kuten viinit.

Alkoholittomat seurustelujuomat ja kahvi

Vaikka kahvin voi nauttia viskin tai rommin kanssa vaikkapa kerman tai kermavaahdon kanssa, on se seurustelujuomana yleensä kuitenkin nautittu ihan kahvina, tai erilaisina kahvijuomina kuten cappuchinona tai espressona, mutta nykyaika on tuonut tarjolle laajan valikoiman myös muita alkoholittomia vaihtoehtoja – ja itseasiassa Suomenkin ravintolamarkkinoilla on jo iltaviihderavintoloita, joissa on välillä alkoholittomia iltoja! Ja usko täi älä markkinoilla on alkoholittomia viinejä, oluita, siidereitä – eli edellä mainittujen tapauksien sijasta voidaan keskellä päivää lounaalla nauttia viiniäkin, alkoholittomana, eikä se vaikuta millään tavalla töiden jatkumiselle – muuten nimittäin muutaman hyvän viinilasillisen jälkeen sen pomolle mennyt raportti saataisi sisältää myös hieman asiaankuulumatonta tekstiä. Ja se sokerihan ei ole kovin hyväksi terveydelle, niin on hyvä tietää, että alkoholittomassa viinissä on huomattavasti vähemmän energiaa kuin alkoholillisessa viinissä. Jos energian muuttaisi sokereiksi, olisi alkoholillisen viinin sokerimäärä noin 70-80 suurempi kuin alkoholittoman.

Kahvi yhä ykkösenä

Vaikka tarjonta on laajentunut, niin yhä suomalaisten seurustelujuomien ykkönen on kahvi. Suomessa kahvin kulutus on pysynyt pitkään samassa kokoluokassa eli noin 10kg /vuosi -tasolla. Se tarkoittaa, ett suomalaiset juovat noin 4,4 kupillista kahvia päivässä. Suomalaiset juovat maailmanlaajuisesti poikkeavaa kahvia, sillä suomalaisten suosikki on vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Tummapaahtoista kahvia kulutetaan Suomessa vain karkeasti 25 % kaikesta kahvista. Suurin osa Suomeen tuotavasta paahdetusta kahvista tulee Hollannista, Ruotsista ja Saksasta. Raakakahvin suurimmat tuontimaat ovat Kolumbia, Brasilia ja Honduras. Esimerkiksi maailmalla suosiota nauttivat etiopialaiset kahvipavut ovat siis Suomessa harvinainen näky. Suomessa on kuitenkin viimeisten vuosien aikana perustettu paikallisia kahvipaahtimoita kovaa vauhtia, mikä on tuonut paikallisesti Suomeen uudenlaista kahvikulttuuria, ja vaikka juodun kahvin määrä ei suoranaisesti muutu, kahvilaadut ovat nousseet ja kuluttajille on tullut entistä paremmat vaihtoehdot – jopa tavallisissa kahviloissa, mutta viimeistään näiossä uusissa kahvipaahtimoiden omissa cafetorioissa.